Yhteisöllisyyden kehittäminen on yhteinen vastuu!
Etätyösuosituksesta on luovuttu, joten palataanko nyt vanhaan kunnon toimistokulttuuriin? Tätä kysymystä pohditaan monessa työyhteisössä. Vaikka etätyö on parantanut työmme tehokkuutta ja tuloksia, silti samalla kaipaamme työkavereita ja työyhteisön tukea. Etätyö on myös osittain etäännyttänyt tiimit muutenkin kuin fyysisesti ja virtuaalinen työ on omiaan lisäämään tietokatkoja ja väärinymmärryksiä. Pitkittyneenä tällaiset tekijät saattavat jopa rapauttaa työporukan yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyydellä ja laadukkaalla yhteydenpidolla on kuitenkin tärkeä rooli työssämme, ja jos ne päästetään murenemaan, vaikutus näkyy organisaation yhteistyökyvyssä ja lopulta työyhteisön suoriutumisessa. Mutta edellyttääkö yhteisöllisyyden rakentaminen toimistolle paluuta?
Eri organisaatioissa on käytössä erilaisia työskentelyn tapoja
Organisaatiot ovat tehneet monenlaisia linjauksia etätyön jatkosta. Toiset liputtavat vapaan etätyön perään kun taas toisissa yrityksissä rohkaistaan työntekijöitä palaamaan työpaikalle ja tapaamaan toisiaan lähityöpäivä -kiintiöiden avulla. Työntekijöitä edellytetään työskentelemään toimistolla esimerkiksi kahtena tai kolmena päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti viikon kuukaudessa. Linjauksia on perusteltu juurinkin yhteistyön ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Se toteutuu todennäköisimmin lähityössä. Kiintiöissä on toki varjopuolensa, sillä liian tarkat määräykset voivat johtaa kielteiseen reaktioon ja purnaukseen. Hybridityön keskeisenä etuna nähdäänkin nimenomaan sen tuoma vapaus ja joustavuus.
Vapaus ja vastuu - etätyön ei pitäisi olla vain itsekäs päätös
Vaikka etätyössä kaipaamme toimiston etuja ja työkavereita, nyt kun työpaikalle saisi palata, on sinne lähtemiseen syntynytkin kynnys. Kotona työskentely on vaivatonta, erityisesti jos kalenteri on muutenkin täynnä - miksi raahautua toimistolle osallistumaan virtuaalisiin palavereihin? Erityisen turhalle voi tuntua saapuminen tyhjään toimistorakennukseen, kun työkaverit puolestaan ovat jääneet etätöihin.
Etä- ja lähityön rytmittäminen ei saisikaan olla vain itsekäs päätös. Vaikka itse kokisin, että täysipäiväinen etätyö sopii juuri minun työtehtäviini ja elämäntilanteeseeni, saattaa kollegani kaivata kohtaamistani ja kasvokkaista tukea. Hybridityö onkin jatkuvaa tasapainottelua itsenäisen työn ja työyhteisön sosiaalisten tarpeiden välillä. Siinä missä toivomme, että työ on joustavaa ja omaehtoista, on muistettava, että yhteenkuuluvuuden tunne on inhimillinen perustarve.
● Tunnistamalla tehtäviä, joita voin itsenäisen työn sijasta tehdä parin tai ryhmän kanssa
● Kysymällä työkavereiden kuulumisia, myös heidän, joiden kanssa tulee kohdattua vähemmän
● Asettamalla yhteisiä tavoitteita ja huomioimalla pienetkin onnistumiset
Lataa myös Timanttian 52 vinkkiä yhteisöllisyyden rakentamiseen.
Kirjoittaja Heini Pensar toimii työyhteisövalmentajana Timanttia Consultingilla, joka on Suomen johtajava monipaikkaisen työn asiantuntijayritys. Timanttia on auttanut asiakkaitaan etä- ja hybridityössä tarvittavan osaamisen ja toimivien käytäntöjen kehittämisessä jo vuodesta 2017 lähtien. Tutustu tarkemmin Timanttiaan www.timanttia.fi.
ToimistoSissit on sihteerien ja assistenttien ammatillisen tiedon ja kokemuksien jakamisen verkosto – jotta meidän jokaisen ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen! Liity seuraan ilman jäsenmaksua osoitteessa www.toimistosissit.fi
Organisaatiot ovat tehneet monenlaisia linjauksia etätyön jatkosta. Toiset liputtavat vapaan etätyön perään kun taas toisissa yrityksissä rohkaistaan työntekijöitä palaamaan työpaikalle ja tapaamaan toisiaan lähityöpäivä -kiintiöiden avulla. Työntekijöitä edellytetään työskentelemään toimistolla esimerkiksi kahtena tai kolmena päivänä viikossa tai vaihtoehtoisesti viikon kuukaudessa. Linjauksia on perusteltu juurinkin yhteistyön ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Se toteutuu todennäköisimmin lähityössä. Kiintiöissä on toki varjopuolensa, sillä liian tarkat määräykset voivat johtaa kielteiseen reaktioon ja purnaukseen. Hybridityön keskeisenä etuna nähdäänkin nimenomaan sen tuoma vapaus ja joustavuus.
Vapaus ja vastuu - etätyön ei pitäisi olla vain itsekäs päätös
Vaikka etätyössä kaipaamme toimiston etuja ja työkavereita, nyt kun työpaikalle saisi palata, on sinne lähtemiseen syntynytkin kynnys. Kotona työskentely on vaivatonta, erityisesti jos kalenteri on muutenkin täynnä - miksi raahautua toimistolle osallistumaan virtuaalisiin palavereihin? Erityisen turhalle voi tuntua saapuminen tyhjään toimistorakennukseen, kun työkaverit puolestaan ovat jääneet etätöihin.
Etä- ja lähityön rytmittäminen ei saisikaan olla vain itsekäs päätös. Vaikka itse kokisin, että täysipäiväinen etätyö sopii juuri minun työtehtäviini ja elämäntilanteeseeni, saattaa kollegani kaivata kohtaamistani ja kasvokkaista tukea. Hybridityö onkin jatkuvaa tasapainottelua itsenäisen työn ja työyhteisön sosiaalisten tarpeiden välillä. Siinä missä toivomme, että työ on joustavaa ja omaehtoista, on muistettava, että yhteenkuuluvuuden tunne on inhimillinen perustarve.
Suunnittele lähipäivät etukäteen
Toimistolle tuleminen ei automaattisesti synnytä yhteenkuuluvuutta ja sosiaalisen tuen toteutumista, eikä välttämättä edes kohtaamisia. Totta puhuen, toimisto ei ole niille myöskään edellytys - kohtaamiset onnistuvat yhtä hyvin kahvikupposella, yhteisellä lenkkipolulla ja myös kameran välityksellä. Tapahtuvatpa kohtaamiset kasvokkain tai etänä, tärkeintä on, että niille järjestetään tarpeeksi aikaa ja tilaa. Kun tapaamisia ja toimistopäiviä suunnitellaan, on syytä nähdä hieman vaivaa, jotta niihin saisi niputettua mielekästä sisältöä ja hyödyllisiä kohtaamisia. Lähitapaamisista voidaan sopia työporukan kesken hyvissä ajoin, jotta kauempaakin tulevat ehtivät mukaan. Lähitapaamisiin ja toimistopäiviin kannattaa varata reilusti vapaata tilaa keskustelulle ja spontaaneille kohtaamisille. Samalla on hyvä tiedostaa, että lähi- ja toimistopäivät eivät yleensä ole yhtä tehokkaita kuin etäpäivä, mutta ne tuottavat muuta lisäarvoa työyhteisölle.Löydä sopiva yhteisöllisyyden muoto
Vaikka lähitapaamisia tarvitaan, yhteisöllisyyden rakentaminen edellyttää muutakin. Yhteisöllisyys syntyy osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteesta, ja yksilöt voivat kokea nämä asiat eri tavoin. Jonkun työntekijän yhteisöllisyyden tunne vahvistuu yhteisen huvin ja virkistystoiminnan kautta, kun joku toinen kokee yhteisten tavoitteiden ja työn merkityksen parhaiten luovan yhteenkuuluvuutta. On siis löydettävä erilaisia yhteisöllisyyden muotoja. Keinoja voi pohtia porukalla, jolloin jokainen sitoutetaan osallistumaan. Tiimiläisillä onkin tärkeä tehtävä toistensa kannustamisessa. Vetäytyvää työkaveria voidaan rohkaista mukaan yhteiseen toimintaan myönteisin keinoin, ei pomon pakottamana. Yhteisöllisyys on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki siksi, siksi jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli sen rakentamisessa!Näillä keinoilla rakennat yhteisöllisyyttä:
● Osallistumalla silloin tällöin yhteiseen tekemiseen virtuaalisesti ja / tai paikan päällä● Tunnistamalla tehtäviä, joita voin itsenäisen työn sijasta tehdä parin tai ryhmän kanssa
● Kysymällä työkavereiden kuulumisia, myös heidän, joiden kanssa tulee kohdattua vähemmän
● Asettamalla yhteisiä tavoitteita ja huomioimalla pienetkin onnistumiset
Lataa myös Timanttian 52 vinkkiä yhteisöllisyyden rakentamiseen.
Kirjoittaja Heini Pensar toimii työyhteisövalmentajana Timanttia Consultingilla, joka on Suomen johtajava monipaikkaisen työn asiantuntijayritys. Timanttia on auttanut asiakkaitaan etä- ja hybridityössä tarvittavan osaamisen ja toimivien käytäntöjen kehittämisessä jo vuodesta 2017 lähtien. Tutustu tarkemmin Timanttiaan www.timanttia.fi.
ToimistoSissit on sihteerien ja assistenttien ammatillisen tiedon ja kokemuksien jakamisen verkosto – jotta meidän jokaisen ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen! Liity seuraan ilman jäsenmaksua osoitteessa www.toimistosissit.fi
Kommentit
Lähetä kommentti