Testissä Tomaattitauottaminen

"Minähän en tästä nouse, ennen kuin olen saanut tämän valmiiksi!"

Kuulostaako tutulta?

Tietty periksiantamattomuus ja innostus työhön liittyvän haasteen ratkaisemiseen vetävät ainakin minut helposti mukanaan. Näin assistenttina huomaan niin tapahtuvan herkästi erityisesti työtehtävissä, joiden valmistumista joku muu, esimerkiksi esimieheni, kiihkeästi odottaa. Kun mieli on rakastunut ajatukseen loppuun tekemisestä, niin jokainen keskeytys, oli kyseessä muistutus taukojumpasta tai sähköpostiviesti, tuntuu uhkaavalta kilpakosijalta.

Varsinkin etäaikana tämä johtaa siihen, että vastarakastuneet lukittautuvat omaan huoneeseensa. Tauot jäävät helposti pitämättä, eikä happihyppelylle malta lähteä. Vaikka jokainen tutkimus osoittaa tauottamisen hyödyt, ne kaikuvat kuuroille korville. Oma jääräpäisyys hoitaa homma maaliin voittaa aina. Pahimmillaan sitä saattaa iskeä päätä seinään tuntikausia tai valvoa yömyöhään oikeastaan tajuamatta, että työteho on laskenut lähelle nollaa, mutta kun ”en varmasti luovuta” ja ”just nyt on hyvä flow!”

Olisiko Pomodorosta apua?

Kun etsin apua ongelmaani, päädyin kokeilemaan Pomodoroa, usein myös tomaatteihin (tarkemmin siis sen muotoisiin ruokakelloihin) yhdistettyä, työn tauottamisen tekniikkaa. Kutsukaamme sitä tässä artikkelissa suomalaisittain Tomaatiksi. Sen tarkoituksena on yksinkertaisesti työskennellä 25 minuuttia ja sen jälkeen pitää 5 minuuttia taukoa. Pidempi tauko on sitten aina neljän tällaisen jakson jälkeen. Vaikka olikin Tomaatista aiemmin kuullut, en ollut viitsinyt sitä itse kokeilla, sillä uskoin pakollisen tauon vain rikkovan keskittymiseni väärässä kohdassa. En myöskään tuntenut ketään, joka oikeasti tätä menetelmää käyttäisi. No, eikun testaamaan!

Tomaatti toimii??

Yllättävää kyllä, sain kuin sainkin tarmoni kanavoitua vanhasta ”tästä en nouse ennen kuin on valmista” uuteen ”tästä nousen tarkalleen 25 minuutin päästä” suhteellisen vaivattomasti. Kun kello pirisee, siitä vain ylös tuolista ja hetkeksi muualle. Vastoin odotuksiani huomasin myös, että vaikka luulin olevani tauolla, aivoni eivät oikeastaan missään vaiheessa lopettaneet työskentelyä. Parhaat ideat ja oivallukset pulpahtivat mieleeni juuri nimenomaan tauon aikana. Siten uudelleen työhön tarttuminen tuntui helpolta ja yllättävän innostavalta. Flow ei vain säilynyt vaan vahvistui.

Myös keskittymiseni itse asiaan parantui merkittävästi. Kun tiesin ajan olevan rajallinen, en sortunut jatkuvasti vilkuilemaan sähköpostiani tai sosiaalista mediaa. 25 minuuttia on sen verran lyhyt aika, että fokus yhden asian tekemiseen on säilytettävissä. Huomasin siis käytännössä sen, kuinka tehokkuus pitkään puurtaessa on illuusio. Se, mikä nyt hoitui yhdessä 25 minuutin jaksossa, saattoi aiemmin viedä tunnin, kun samalla eksyi ties minne. Jollain tavalla myös priorisointi ja tehtävien pilkkominen osiin helpottui, sillä aina ennen seuraavan jakson aloittamista määritin mielessäni sen, mitä haluan saada aikaan.

Vai onko Tomaatista sittenkin vain harmia?

Näin jälkeenpäin voin vahvasti suositella jokaista ainakin kokeilemaan Tomaattia. Itse aion jatkaa käytäntöä ainakin toistaiseksi, sillä se tuntui lisäävän niin tehokuutta, jaksamista kuin motivaatiotakin. Toisaalta epäilen edelleen sitä, voiko tämä todella toimia näin hyvin myös pitkällä tähtäimellä. Havaitsemanieni vaikutusten taustalla voi nimittäin aivan hyvin olla pikkuhiljaa laantuva, uuden asian kokeilemisesta syntyvä innostus. En myöskään tiedä, kuinka hyvin tekniikka toimii ympäristössä, jossa keskeytyksiä tulee jatkuvasti. Ainakin itseäni ärsyttivät normaalia enemmän kaikenlaiset häiriöt, jotka rikkoivat tehokkaan jaksoni.

Lopputulos: Tomaatti toimii hyvin pizzan päällä ja joidenkin leipien kanssa.

Onko sinulla muita hyväksi todettuja vinkkejä tauottamiseen? Jaa ne ToimistoSissien Facebook-ryhmässä tai kommentoi alle.


Usva Uusikumpu, viestinnän assistentti, ToimistoSissit