ToimistoSissit-blogi:
Assistentin arkea

Yrittäjänä työtehtävät ja asiakkuudet voivat välillä vaihdella paljonkin, mikä tekee työstä monipuolista, mutta myös haastavaa. Tärkeintä on uskoa omaan tekemiseen ja luottaa itseensä. Miten minusta tuli yrittäjä? Oma Assistentti yritykseni on nyt 2-vuotias. Yrittäjyyttä olin miettinyt jo pitkään, koska halusin työllistää itseni ja hyödyntää yrittäjänä monipuolista ammattitaitoani. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä opiskelin markkinointiassistentiksi, markkinointiviestinnän ammattitutkinnon sekä yrittäjän ammattitutkinnon. Tästä paketista sain paljon hyviä työkaluja yritystoiminnan aloittamiseen. Parasta on monipuolisuus ja muiden auttaminen Yritykseni tarjoaa lisäapua yrittäjille ja yrityksille, silloin kun omat resurssit eivät riitä kaiken tekemiseen, mutta tehtävä työ ei kuitenkaan vaadi kokoaikaista tekijää. Tarjoan apua myyntiin ja markkinointiin, asiakaspalveluun, messuille, toimistotöihin, tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi tarjoan matkailualan ammattitaitoani matkailuyrityksille. O...

Europarlamentaarikon avustaja Essi Kiiski kaipaa EU:n kansainvälistä työyhteisöä etätyöpäätteensä ääreltä, mutta uskoo myös, että monipuoliset työskentelytavat ovat tulleet jäädäkseen. Tämä kirjoitus on jatkoa koronakevään kokemuksiini EU:n parlamentin assistenttitöistä digiloikan murroksessa. Tällä kertaa näkökulma laajenee europarlamentaarikon avustaja Essi Kiisken ja media- ja viestintäavustaja Taina Mertalon haastattelun myötä. Oman kokemukseni mukaan parlamentin työtavat ovat olleet aika byrokraattisia ja osittain kuin jäänteitä jonkun reliikin käyttöoppaasta. Nyt kuitenkin vanha dinosaurus, itse EU, on luonut nahkaansa uudelleen, mikä näkyy myös haastattelemieni assistenttien työssä. Pakko lienee paras opettaja, ja EU tunnetusti kehittyy vasta kriisien kautta. Toivon, että tämän kirjoituksen myötä esiin tuotavat Tainan ja Essin kokemukset inspiroivat meitä edelleen oppimaan lisää ja hyvät käytännöt saavat jatkoa myös tulevaisuudessa.  Työmatkat pois ja lisää töitä Parlam...

Jos tänä vuonna pidettäisi parhaan ajatuksen kilpailu, niin ehdottaisin voittajaksi Perttu Pölösen vuoden alussa sanottua: “Ei anneta hyvän kriisin mennä hukkaan.” Tässä lauseessa kiteytyi juuri se toivo, positiivisuus ja uusien mahdollisuuksien maailma, jossa vielä nyt syksyllä eletään. Ja ehkä juuri nyt tämä ajatus on vielä tärkeämpi kun silloin keväällä, kun edessä oli kaunis Suomen kesä… Tämä “hyvä kriisi” on ravistellut rajusti ihmisten ja organisaatioiden arvomaailmoja, käytäntöjä, odotuksia. On tullut selväksi, miten tärkeää läheisyys, johonkin kuuluminen ja merkitykselliset sosiaaliset suhteet meille ovat. Vaikka juuri nyt yritämme olla positiivisia, niin haasteiden määrä on ihan jokaisella meistä valtava. Ja yksi haasteista on estää meidän sosiaalisten verkostojen ja ylipäätänsä sosiaalisen pääoman kutistuminen. Meillä on edelleen tarvetta uusille ideoille, tiedolle, luottamukselle, osaamiselle, yhteistyölle ja hyvälle tahdolle. Online tai offline verkostot, molempia tarv...

Kesäloman vapaat, lämpimät päivät alkavat pikkuhiljaa olla takana päin. Kun varpaita on saanut rauhassa liottaa lämpimässä vedessä, on jälleen aika laittaa kengät jalkaan ja palata toimistolle… Vai palataanko sittenkään? Assistentin arki on yhä poissa tavanomaisesta tasapainostaan, kun korona hiertää kivenä kengän pohjassa. Koko työyhteisön on oltava jatkuvasti varuillaan, sillä ei voi koskaan tietää, milloin se päättää pistää uudelleen. Miten kävellä eteenpäin varovasti? Miltä oma työ ja matka syksyyn näyttää? Assistentit pääsivät itse vastaamaan näihin kysymyksiin ToimistoSissien tekemässä kyselytutkimuksessa. Tulokset yllättivät positiivisuudellaan, ja kevään opit kantavat myös pitkälle syksyyn: Etätöihin on totuttu, käytänteet ovat tulleet tutuiksi ja hommat sujuvat suhteellisen hyvin. Kesä on tehnyt myös hyvää mielelle, mikä näkyy siinä, että yllättävän monelta löytyy toivoa ja halua tapahtumien ja kokousten järjestämiseen kasvokkain.  Kun assistentilta kysyy, miten koronatila...

"Lonely lunch" - patsaat pitävät seuraa Indufor Oy:n johdon assistentille Taina Parolle  Kaikki muut kaikkosivat etätyöhön ja Indufor Oy:n johdon assistentti Taina Paro jäi yksin toimistolle. Töitä riittää, mutta olo on outo. Kun yhteydenotot ja avuntarve työkavereiden suunnalta lisääntyvät, assistentti tukeutuu verkostoon ja kävelylenkkeihin. Tuskin Taina olisi 37 vuotta sitten assistentin uraa aloittaessaan osannut kuvitella, että päätyisi tekemään yksin töitä suuressa toimistossa. Kuitenkin koronan tullessa toimitusjohtaja ilmoitti kaikille, että muut työntekijät siirtyvät täysin etätyöhön ja assistentti jää yksin toimistolle, jossa hänen on turvallista ja helpompaa työskennellä. Taina on samaa mieltä: ”Ei tarvitse pelätä ja on sellaisia tehtäviä, joita en voi tehdä kotoa käsin.” Muutos oli aivan valtava, mutta onneksi järjestely tuntui riskiryhmään kuuluvasta Tainasta luontevalta. Koska töitä riittää ja linjat ovat jatkuvasti kuumana, ei aikaa jää juuri tila...

Kaikki tapahtumat on peruttu. Vai onko sittenkään? Taina Ojanen , mcare pro Oy:n myynti- ja markkinointisihteeri sekä johdon assistentti ei ole tyytynyt lykkäämään kaikkea yhteisöllistä toimintaa hamaan tulevaisuuteen – sen sijaan hän on ollut mukana kehittämässä uusia vaihtoehtoisia konsepteja. ”Etänä” on sana, joka kuuluu nyt kaikkialla. IT-alan assistenttina etätyö oli arkea jo ennen koronaa. Ennen viikoittainen käytäntö on nyt jokapäiväinen. Muutos on vienyt Tainalta erityisesti kollegoiden kanssa syödyt yhteiset lounaat sekä rennon ”töistä rupattelun, joka ei ole chatissä ihan sama.” Toisaalta se on myös vähentänyt turhaa matkustelua – luonto ja ajankäyttö kiittää. Myös yrityksen toiminta on hyötynyt, sillä asiakkaiden toiminta on sähköistynyt kasvavalla vauhdilla. Toimiviin välinesiin ja järjestelmiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja turvalliset etäyhteydet osa normaalia työelämää. Kun välineet on kerran opittu, niitä tullaan käyttämään myös tulevaisuudessa, T...

Sanna Vanhanen, johdon assistentti, Lambertsson Oy/Nosturiasennus Virtanen Assistentin painajainen. Korona iski työpaikalle ja kaikki esimiehet määrättiin karanteeniin. Miten tästä selvittiin? Jo varhaisessa vaiheessa epidemiaa korona iski Sanna Vanhasen, Lambertsson Oy/Nosturiasennus Virtasen johdon assistentin, työpaikan toimistolle. Koko johtoporras sai infektion ja Sanna itse oli ainut, joka ei tietyssä palaverissa olleista saanut tartuntaa. Hän ei kuitenkaan jäänyt neuvottomaksi, vaan otti assistenttina suuren vastuun tilanteen järjestämisestä työpaikalla. Sanna kertoo, että ennen viruksen konkretisoitumista työyhteisössä monen asenne sen suhteen oli ollut huoleton. Tartuntaketju toi kuitenkin mukanaan äkillisen vakavoitumisen ja ymmärrettävästi tilanne ”säikäytti alkuun tosi paljon”, kun informaatio taudista ja sitä ehkäisevistä toimista oli maaliskuussa vielä aivan lapsen kengissä. Kun tieto tartunnoista tuli, käsidesi alkoi kiinnostaa kaikkia aivan uudella taval...

Liisa Korkiakoski, assistentti, Psoriasisliitto ry Muutos on ollut nopea ja ennen näkemätön. Etätyöt, tekniikka, uudenlaiset tapahtumat – omaksuttavaa riittää. Paluu totuttuun on vielä hämärän peitossa, mutta toivolla verhoiltu. Psoriasisliiton assistentin, Liisa Korkiakosken , mukaan korona on tuonut mukanaan paljon positiivisia haasteita: ”Ihan huimaa digiloikkaa on ollut talon sisällä.” Assistentin on täytynyt hyvin nopealla aikavälillä omaksua uusia tapoja toimia ja kokoustaa sähköisillä alustoilla. Tekniikan kanssa on olemassa aina pieni epävarmuus: ”Nooh, pelaakohan nämä yhteydet?” Onneksi apua on tarjolla ja tekemällä oppii. Kun työmatkoissa säästää aikaa, sitä on jäänyt mukavasti juuri digitaitojen vahvistamiseen esimerkiksi erilasten webinaarien ja koulutusten avulla. Liisalla on vankka osaaminen ja vuosien kokemus assistentin tehtävistä. Etätöitä hän ei juuri tehnyt aiemmin, muutaman kerran kuukaudessa, mutta koronan tuomien rajoitusten vuoksi on hänkin päässyt ni...