Assistentin arkea: Oletko muutoksen edistäjä vai kehityksen käsijarru?

Kuva: (c) Alan O'Rourke audiencestack.com

Tunnistat varmaan työpaikallasi kaksi ääripäätä: toiset stressaantuvat ja ahdistuvat jokaisesta uudesta työkalusta ja kehitysideasta, joita meille nykyään tulvii joka suunnasta, kun taas toiset luovivat kuin kala vedessä kaikissa työelämän pyörteissä. Miten voisimme pönkittää omaa muutoksensietokykyämme?  

Voisi äkkiseltään kuvitella, että me vähän vanhemman polven assistentit kapinoimme eniten kaikkea muutosta vastaan, ja että milleniaalit kollegamme ovat ikään kuin luonnostaan tottuneet jatkuvaan muutosrumbaan.

Itse olen kuitenkin huomannut, että muutosvastarinta työelämässä ei ole puhtaasti ikäpolvikysymys. Kaikista ikäryhmistä löytyy vastarannan kiiskejä ja kritisoijia, jotka jatkuvasti kysyvät: ”Miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki?” ja ”Ainahan näin on tehty, miksi sitä pitäisi muuttaa!”. Täysin käypiä kysymyksiä nämäkin välillä, eikä muutosta tietysti kannata ajaa pelkästään muutoksen itsensä vuoksi, tai siksi, että pahin kilpailijakin tekee niin.

Usein muutos vie kuitenkin asioita parempaan suuntaan, kunhan sille annetaan mahdollisuus.

Growth Mindset vs. Fixed Mindset 

Muutoksensietokyky, tai resilienssi, on tietysti pitkälle riippuvainen henkilön persoonasta, arvoista ja kokemuksesta. Pidän Stanfordin yliopiston psykologi Carol Dweckin ajatuksista tässä aiheessa. Hänen tutkimuksensa todistaa, miten suuri vaikutus meidän ’mindsettiin’ eli asenteeseen on sillä, miten meitä jo lapsesta asti ohjataan tiettyihin ajatusmalleihin ja uskomuksiin omista kyvyistämme. Dweckin mukaan meille kehittyy joko ’growth mindset’ tai ’fixed mindset’; suomeksi puhutaan kasvun asenteesta, ja muuttumattomuuden asenteesta.

Dweckin mukaan ’growth mindset’ -ihmiset ymmärtävät, että uuden opettelu vahvistaa omaa kehittymistä, ja että epäonnistuminenkin on mahdollisuus oppia. He iloitsevat toisten onnistumisista, ja innostuvat niistä. Vastaavasti ne, joilla on muuttumattomuuden asenne, eivät ota vastuuta omista virheistään ja kokevat menestyneemmät työkaverit uhkana. He välttävät haasteita, koska eivät halua näyttää tietämättömiltä, eivätkä he halua ottaa vastaan rakentavaa palautetta. On myös mahdollista, että yhdellä ihmisellä on growth mindset jollain elämän osa-alueella ja fixed mindset toisella.

Yksi tyypillinen esimerkki fixed mindset -ajattelusta on lausahdus: ’Minulla ei ole koskaan ollut matikkapäätä’. Tämän (muka) ’vankkumattoman faktan’ jatkuva toistelu saa varmasti kenet vain uskomaan siihen, eikä lähde sitä kyseenalaistamaan ja yrittämään kehittämään kykyjään vaikkapa Excelin käyttäjänä tai finan tukitoiminnoissa.

Itse olen kokenut jonkinlaisia ahaa-elämyksiä tällä saralla. Työelämä on opettanut minulle mm. että voin oppia luomaan laadukkaita esitysmateriaaleja siitä huolimatta, että olen vuosikaudet toitottanut itselleni miten minulla ei ole lainkaan luovuutta tai visuaalista silmää. Samalla tavoin olen vasta viime vuosina oppinut ajattelemaan, että oma introverttius ei itse asiassa olekaan huono asia, vaan positiivinen ja tasapainottava tekijä tiimissä, missä monet muut ovat ekstroverttejä ja ’out-of-the-box’ -ajattelijoita.

Kuka tietää, mitä muita alitajuntaisia raameja olen itselleni maalannut, jotka estävät minua kehittymästä?!

Positiivisuuden kautta kasvuun

Niin, mitä kaikkea uutta ja mielenkiintoista voisimmekaan oppia, jos lähestyisimme muutosta positiivisemmin, Carol Dweckin kuvaamalla ’kasvun asenteella’.

Itse ehdottaisin seuraavia vippaskonsteja oman growth mindsetin vahvistamiseksi:

• Say yes! Haasta itsesi kokeilemaan uusia asioita avoimin mielin. Jos ensimmäinen reaktiosi ehdotettuun, uuteen asiaan on ’ei missään nimessä!’, astuhan taaksepäin, laske kymmeneen ja kysy itseltäsi, miksi näin. Ole brutaalin rehellinen itsellesi. (Tällä menttaliteetilla lähdin kirjoittamaan esimerkiksi tätä julkista blogitekstiä - liikumme parhaillaan kaukana mukavuusalueeltani...)
• Älä pelkää epäonnistumista; omista virheesi. Kaikki me teemme virheitä, mutta fiksummat ottaa niistä opiksi, eikä häpeile niitä (ainakaan loputtomiin). Älä epäröi kertoa kun moka on tapahtunut, pyytää sitä anteeksi ja tehdä korjausliike vahingon minimoimiseksi. Seuraavalla kerralla muistaakin sitten miten homman saa sujumaan enemmän Strömsön malliin – oppimista siis tapahtuu!
• Opi kollegoiltasi. Onko sinulla kollega, jota arvostat? Analysoi mitä hän tekee ja mieti, onko hänellä jotain tapoja, joita voisit ’kopioida’. Kysele, haastattele ja kuuntele avoimin mielin. Monet yritykset, teollisuuden alat ja yhdistykset tarjoavat mentorointi-ohjelmia; voisiko tästä olla sinulle hyötyä – joko mentorina tai mentoroitavana? 
• Ole armollinen itsellesi - ja muille. Tsemppaa itseäsi, ja hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jotka saavat olosi tuntemaan hyvältä. Vältä negatiivisia pahanilmanlintuja. Osallistu hyvän yhteishengen ylläpitoon, äläkä jätä kaveria kelkasta. Hymy ja hyvän huomenen toivotus aamulla saattaa pelastaa ahdistuneen työkaverisi päivän! Kun työpaikan kulttuuri on kohdallaan, muutos on helpompi ottaa  vastaan kaikin puolin. 

Jätin tältä listalta pois esimerkiksi mindfulnessin, koska koen sen työkalun itselleni vieraaksi (lienen liian kyyninen pragmaatikko!). Olen varma, että monelle on siitä apua muutoksenhallinnassa.

Mutta kun se kiire....

Moni tätä lukiessaan saattaa kommentoida, että muutoksen implementointi olisi ihan OK jos meillä olisi päivässä lisää tunteja tätä varten, ja työtaakka ei painaisi jatkuvasti harteilla. Tällöin mieleeni tulee yllä oleva kuva, mikä on pyörinyt eri some-kanavissa hieman eri muodoissa – tämä on mielestäni varsin nappiinosunut kuvaus nykytilanteesta monessa yrityksessä.

Mitäpä, jos käännät asian toisin päin ja mietit, mikä seuraamus sillä on, jos emme nyt tartu tarjottuun muutokseen. Tarkoittaako se kenties sitä, että tulevaisuudessa omasta ja/tai tiimisi työnteosta tulee vielä tehottomampaa tai hitaampaa ja kenties putoatte teknologia-kelkasta muihin tiimeihin/yrityksiin verrattuna? Mieti objektiivisesti, voisiko ehdotettu muutos itse asiassa parantaa sinun/tiimisi toimintatapoja, viestintää, ilmapiiriä?

Ja lopulta: kysypä itseltäsi, onko kyseessä sellainen asia, johon pystyt aktiivisesti vaikuttamaan? Jos näin ei ole, on turhaa käyttää energiaasi kapinointiin! Voit loppupelissä vaikuttaa kuitenkin aina omaan asenteeseesi.

Miten sinä käsittelet muutosta, onko sinulla omat menetelmäsi suhtautua uusiin haasteisiin työpaikalla? Jaa vinkkisi ja kokemuksesi kommenttikenttään!

------
Animoitu Carol Dweckin ’Growth Mindset’ -kirjan yhteenveto (englanniksi): 
YouTubessa on myös paljon muita videoita aiheesta, sekä mm. Dweckin TedTalk nauhoituksia. 

Terhi Viitanen, Executive assistant, Wärtsilä Corporation

Terhi on monessa liemessä keitetty lakisihteeri ja johdon assistentti, jolla on yli 20 v kokemus työskentelystä kansainvälisissä lakitoimistoissa ja pörssiyhtiöissä, sekä EU-virastossa. Tällä hetkellä hän toimii, tehtyään uskaliaan digi-loikan pois lakiympyröistä, Wärtsilän digitaalisesta muutoksesta vastaavan johtajan assistenttina Helsingissä.

---

ToimistoSissit on sihteerien ja assistenttien ammatillisen tiedon ja kokemuksien jakamisen verkosto – jotta meidän jokaisen ei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen! Liity seuraan ilman jäsenmaksua osoitteessa www.toimistosissit.fi